Tyhjennyspiste Joskus vain on pakko päästä vähän avautumaan.

Puolitoista vuotta lihatonta

  • Paneroitu kampelafile, nokkospottumuusia ja fetasalaattia. Maistuisko?
    Paneroitu kampelafile, nokkospottumuusia ja fetasalaattia. Maistuisko?

Elämme aikaa jolloin maapallon luonnonvarat on imetty tyhjiin ja elämme velaksi (vaikka tilanne Suomessa ei ehkä niin paha olekaan). Yksi hyvä tapa säästää luonnonvaroja on vähentää lihansyöntiä tai lopettaa se kokonaan. 

Itse tartuin tähän "haasteeseen" jo puolitoista vuotta sitten. En tehnyt lihattomuudestani sen suurempaa numeroa itselleni enkä muillekaan, jätin vain lihan pois ja siinä se. Tunteet toki mylläsivät niiden syiden tiimoilta joiden vuoksi lihattomaksi ryhdyin mutta käytännön toimet omassa elämässäni ja muutos loppupeleissä oli aika minimaalinen. Blogikirjoituksen avautumisestani silloiselta ajalta voit käydä lukemassa täältä ja hiukan rauhallisemman tekstin täältä.

Mitä puolenatoista vuotena on sitten tapahtunut? Minä ja mieheni jätimme yhteisestä päätöksestä (saman dokkarin katsottuamme) tehotuotetun lihan ja maidon ruokavaliostamme, kalan, luomukananmunat, riistan ja eettisesti tuotetun lihan jätimme kuitenkin ruokavalioomme jo pelkästään terveydellisistä syistä vaikka jälkimmäiseen en ole vielä kertaakaan törmännyt. Maidon ja maitotuotteiden kanssa emme olleet niin jyrkkiä mutta pyrimme korvaamaan maitotuotteet mahdollisimman hyvin ja pitämään maidon kulutuksen minimissä. Maitotuotteita on Suomessa huomattavasti vaikeampi vältellä koska varsinkin pelkkään kasvisruokaan tuodaan makua yleensä juustojen avulla, joten ravintolaruuan olisi joutunut hylkäämään ihan täysin. Juustoa ostamme silloin tällöin, varsinkin vuohenjuusto on meidän suosikkimme mutta juustoiselle tielle kun lähtee, huomaa nopeasti että vanhat vaatteet ei enää mahdu, joten juusto on erikoisherkkua, ei päivittäisessä käytössä.

Alkuun homma oli tietenkin hiukan haparointia koska ruokavaliomme aikaisemmin oli hyvin lihapainoitteista ja kaupassa käydessä emme juuri miettineet mitä ruokaa teemme otimme vain jotain lihaa (yleensä jauhelijaa ja kanaa) ja kotona sitten teimme siitä jotain sapuskaa. Ruokavalio ei ollut mitenkään päin katsottuna monipuolinen ja terveellinen vaan oikeastaan pelkkiä hiilareita ja proteiinia, kasvisten virkaa toimitti ketsuppi ja kurkkusalaatti, leivän päälle pistettiin juustoa ja leikkelettä. Kun yhtäkkiä piti mennä kauppaan ja ihan oikeasti miettiä mitä ruokaa teemme niistä aineksista mitä ostimme, alkoi kauppareissuihin kulumaan aikaa ihan eritavalla. Jokin siinä syttyi kuitenkin meissä molemmissa ja ruuanlaitosta tuli vähän niin kuin uusi harrastus. Aluksi olimme hyvin tarrautuneita lihankorvaustuotteisiin kuten soijaan, tofuun ja Quorniin ja pelkän kasvisruuan valmistamiseen tarvitsimme aina reseptin, ilman ohjeita emme osanneet kasviksista ruokaa valmistaa mutta ajan kanssa kun hommaan harjaantui ja lempireseptit oli löytyneet, alkoi homma sujumaan ihan eri tavalla. 

Me molemmat olemme ihan perinteisistä suomalaisista keski-/työläisluokan paikkeilla elävistä perheistä joissa syötiin ihan perinteistä kotiruokaa ja jonkinlainen havahtuminen siinä heviosastolla sitten tuli kun tajusi että eihän me osata tehdä kasviksista mitään muuta kuin lisuketta lihalle! Ihan eri meininki on muualla maailmassa kuten vaikka kiinalaisessa ruokakulttuurissa, jossa myös kasvisruoka kuuluu perinteiseen kotiruokaan. Meillä taitaa perinteiset kasvisruuat rajoittua kesäkeittoon.. Kasvikset on monissa perheissä vain lisuke ja hyvin monesti lautaselle ei eksy mitään muuta kuin se hiilarilisuke joka nautitaan lihapalan kera. Jo pelkät suomalaiset perinteet on hyvin huono lähtökohta lihattomalle ruokavaliolle, joten ei mikään ihme että täällä ollaan aika nihkeitä kasvisruuan suhteen.
Itse olen aina tunnistanut kasviksia ihan hyvin mutta sitten kun piti alkaa miettimään kypsennystä ja yleensäkin kasviksen käyttöä, olin aika hukassa. Onneksi nykyaikana ei tarvitse selailla keittokirjoja vaan netistä löytyy kaikki leikkaamisesta, kypsennykseen ja resepteihin, netissä tuli vietettyä aika paljon aikaa kasvisruokasivustoilla.

Meidän opiskellessa kasvisruuan saloja, alkoi mediassa pikku hiljaa näkymään muunkin Suomen havahtumista asiaan. Lehdissä oli vähän väliä artikkeleita lihan vaaroista ja aikuisen ihmisen lihatarpeesta. Juttuja tuli tasaisin väliajoin, joten huomasin että kyllä tämä aihe on nyt saamassa ansaitsemaansa huomiota. Ihmisiin vetoaa jutut jotka koskevat heitä henkilökohtaisesti, joten terveydellinen kanta lihansyöntiin kiinnosti ja sai huomiota. Vielä kuitenkin kaipasin medialta eläinten olojen ja eläintuotannon epäkohtien esiinnostamista. Tietoa kaipaavalle tietoa löytyy mutta kun asiasta kirjoittaa lehdessä, se sattuu sellaistenkin silmiin jotka ei tietoa niin aktiivisesti hae. Kun muutama viikko sitten näin nämä (1. ja 2.) artikkelit iltalehden nettisivuilla niin voin sanoa että se tuntui pieneltä voitolta!

Ihmisten reaktio lihattomuuteen on ollut vaihtelevaa mutta ei niin voimakasta sitten kuitenkaan kuin ehkä alunperin ajattelin. Asiaan vaikuttaa varmasti suuresti se, että emme juuri mainosta asiaa, emme salaile sitä mutta puhumme siitä vain silloin kun se on tarpeellista eli en esittele itseäni "hei olen Henna, olen kasvissyöjä" vaan yleensä aihe tulee esille vain ruokailun yhteydessä tai ruuasta puhuessa. Silloin kun asia tulee esille, olen huomannut että ihmiset jakaantuvat aika karkeasti kahteen ryhmään, niihin jotka ovat samoilla mielin ja ovat ajatelleet itsekin vähentää lihansyöntiä ja niihin jotka puolustelevat (yleensä aika agressiivisesti) omaa lihansyöntiään. Itse keskustelen asiasta ihan mielelläni mutta näille agressiivisille ilmoitan yleensä hyvin suoraan ettei minulla voisi oikeasti kiinnostaa vähempää se miksi ja kuinka paljon he lihaa syövät. Joillekin lihaa syöville pelkkä lihatonta suosivan paikallaolo on hyökkäys heidän elämäänsä kohtaan. En tiedä mutta itse koen sen siten että näillä ihmisillä voi olla se huonoin omatunto omasta lihan kulutuksestaan tai sitten ei olla siihen huonoon omatuntoon vielä päästy koska itsepetos on niin voimakas ja kuplan poksahtamisen pelko niin voimakas että pelkkä kasvissyöjän tai lihatonta suosivan läsnäolo ahdistaa. Mene ja tiedä mutta ei se kovin ratioonalista käytöstä ole.

Eräs toinen hassun hauska päätelmä tuli myös todettua; naiselle on hyväksyttävämpää olla kasvissyöjä kuin miehelle. Kukaan ei katso kummasti salaattia nakertavaa neitokaista ja lihattomuus yleensäkin koetaan jollakin tavalla ja joidenkin keskuudessa naisten "hömpötykseksi", se on juttu joka meille sallitaan ilman sen kummempaa kalabaliikkia. Nainen joka ei syö lihaa on yhtä mullistava juttu kuin nainen joka käy shoppailemassa. Miehelle asia on vaikeampi. Miehen kasvissyöntiin pitää yhdistää rastatukka ja hamppuvaatteet jotta asia hyväksytään ilman sen kummenpaa kommentointia mutta jos kyse on ihan perustyypistä, ei asia käy niin helposti ja päät kääntyvät yleensä samantien katsomaan syyttävästi miehen puolisoa. Minun ei ole tarvinnut erityisemmin lihattomuuttani perustella mutta minun on täytynyt puolustautua syytöksistä mieheni elämän rajoittamista, mikä on oikeasti aika naurettavaa kun kyse on kahdesta aikuisesta omilla aivoillaan ajattelevasta ihmisestä. Ihmisillä tuntuu olevan hyvin vaikea ymmärtää se, että suomalainen mies voi olla syömättä lihaa ihan omasta päätöksestään, ilman että hänen puolisonsa on jollain tavalla kiristänyt tai pakottanut hänet siihen. Kun mieheni ystävä kysyi kerran lupaa minulta saako mieheni syödä mökillä metsäkanalintua jos he sellaisia onnistuvat ampumaan, olin hyvin huvittunut! Mutta tällaisella asenteella miesten lihattomuuteen nähtävästi suhtaudutaan, eikä todellakaan käy kateeksi.
Kasvissyönti koetaan myös joskus jollakin tavalla v*ttuiluna, ihan kuin olisin aloittanut lihattoman ruokavalion vain siksi että saisin tehdä muiden elämästä vaikeaa. Onhan se harmi jos juhlissa ei ole mitään mitä voisin syödä muuta kuin perunoita mutta jos en ole nälkään kuolemassa, en vain syö mitään tai syön niitä pelkkiä perunoita tai sitten jos olen oikeasti nälissäni, syön sitten lihaakin. En usko että yhdenkään naudan elämä muuttuu yhtään paremmaksi jos pidän itseäni nälässä koska lihatonta vaihtoehtoa ei ollut. Vielä ei ole tullut tällaista tilannetta koska yleensä kuitenkin on aina jotakin lihatonta, jos ei muuta niin sitten se lisukeperuna. Joka tapauksessa, en tee siitä mitään numeroa jos minulle ei sapuskaa löydy.

Läheiset ja ystävät ovat aika hyvin tottuneet siihen että emme syö lihaa mutta koska emme sitä mainosta, se aina välissä unohtuu. Nykyään sitä ei itsekään ajattele eikä niin välttämättä muista mainita sitten erikseen jos joku kyselee ruokavalioita, se on kuitenkin niin automaatio. Ajoittain joutuu selventämään sitä mitä eläinperäisiä tuotteita syömme ja silloin käytämme määritelmää "emme syö tehotuotettuja tuotteita kananmunia lukuunottamatta" ja siinä yleensä sitten tulee esiin ihmisten tietämättömyys, yllätyksenä tulee että maitokin on tehotuotettua ja suomalaiselle pyhänä nesteenä, maidosta ei hevillä sellaista uskota. Tietyt firmat ovat onnistuneet oikein hyvin aivopesemään kuluttajat uskomaan maidontuotannosta sen ruusuisen kuvan minkä he ovat piirtäneet. "Kaikilla lehmillämme on nimet.." 

Nyt olemme oppineet tekemään ruokaa ihan itsenäisesti eikä reseptikirjaa selailla kuin harvoin. Syömme hyvin paljon pelkkiä kasviksia, lihankorvikkeita käytetään enää harvoin ja kalaa yritämme syödä sen kaksi kertaa viikossa mutta kuten aikaisemminkin, se on haastavaa ja unohtuu usein. Puolentoista vuoden aikana olen syönyt poroa säännöllisen harvoin, hirveä kerran ja töissä maistoin kerran yhden siivun chorizoa. Lihaa tekee mieli aina välissä, ei kuitenkaan mitä tahansa lihaa vaan pekonia. Se on ainoa josta en ole päässyt yli enkä ole onnistunut löytämään mitään vastaavaa. Pekonihimo tulee ja menee mutta muuten en lihaa ajattele. Lihatiskin ohi kävely tulee yhtä luontevasti kuin lastenvaateosaston. Aluksi minulla teki mieli myös broilerin tulisia siipiä mutta sitten totesin että minun ei oikeastaan tee mieli sitä lihaa vaan sitä kastiketta jossa liha kylpee, joten paketillinen sipulirenkaita ja muutama dipattava kasvis wing-kastikkeen kera tyydytti himon oikein hyvin. Muutenkin olen tässä todennut että aika harvaan ruokaa lihaa oikeastaan edes tarvitsee, pastakastike on huimasti parempaa ilman jauhelihaa ja Quorn-pihvit hampurilaisen välissä maistuu huomattavasti paremmalta kuin rasvainen pihvi, nötkötti hernekeitossa on oikeasti todella turhaa. Kaikki ruoka ei ole enää ällöttävän rasvaista ja valmistus on niin helppoa kun ei tarvitse stressata sitä onko liha sopivan kypsää, kasvikset kun paranee sitä mukaa kuinka kauan ne muhivat eikä toisaalta pieni rouske haittaa mitään. 

Tuntuuko nyt sitten siltä että olen muuttanut maailmaa? Ei.

Onko omatunto hiljentynyt? No ei mutta se ei huuda ainakaan niin lujaa.

Minun lihattomuuteni vaikutus maailman tilanteeseen on mitättömän pieni mutta on se parempi kuin ei mitään. Ihminen yksilönä ei voi muuttaa maailmaa mutta ihminen yksilönä ei muuten voi vaikuttaa asioihin kuin omilla pienillä mitättömältä tuntuvilta teoillaan. Ja jos minun lihattomuuteni ei koskaan tule vaikuttamaan maailmaan parantavasti niin ainakin se on vaikuttanut minuun itseeni parantavasti. Vaikka joskus ei aina jaksakaan hifistellä ruuan kanssa ja tehdä monipuolista ateriaa, syön silti monipuolisemmin kuin ennen. Kaksi vuotta sitten kun laiskotti, me söimme makkaraherkkua (ranskalaisia ja lenkkipaloja uunin kautta käytettynä), eilen kun meillä laiskotti, me söimme ranskalaisia ja paneroitua kampelaa ja salaatissa oli vain paprikaa, jääsalaattia ja oliiveja. 
Kaiken hyvän lisäksi kaupassa käynti on huomattavasti halvempaa! Minun ruokapöydässäni ei lihaa enää ikinä näy ja uskon että jossakin vaiheessa samanlaisia perheitä on koko ajan vain enemmän, toivottavasti mieluummin omasta halustaan kuin pakon alla.

 

"On parempi tehdä edes jotain, kuin jättää kaikki tekemättä vain siksi ettei kuitenkaan voisi saavuttaa täydellisyyttä asioissa ja valinnoissa."

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"riistan ja eettisesti tuotetun lihan jätimme kuitenkin ruokavalioomme...".

Siis käytännössä lihaton ruokavalio joka sisältää lihaa? Mitenkäs muuten, jos lihan syöntiä tarkastelee luonnonvarojen näkökulmasta, niin onko eettisesti tuotettu liha siinä mielessä jotenkin erilaista? Saadaanko eettisesti tuotettu lihakilo tuotettua vähemmän luonnonvaroja käyttäen, kuin tehotuotanto?

Käyttäjän HennaKuivila kuva
Henna Kuivila

Kuten varmasti luitkin olen puolentoista vuoden aikana syönyt todella vähän lihaa, joten kyllä sitä mielestäni voi lihattomaksi kutsua.
Ei eettisesti tuotettu liha ole yhtään sen erilaista luonnonvarojen kannalta ajateltuna mutta kuten kirjoitin, en ole sellaista lihapalaa vielä kohdannut, joten ei ollut minusta oleennaista alkaa erittelemään asiaa.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Hieno kirjoitus!

Itse en ole välittänyt noista tehotuotannon kauhistelu dokumenteista. Nutrionfacts.org tuotanto youtubessa sen sijaan osuu syvemmälle. Tosin samaa puhuvat useat ravintotieteeseen perehtyneet lääkärit kuten John McDougall joka puhuu tärkkelyspitoisesta ruokavaliosta ja Neal Barnard. Youtube pätkissä nutrionfacts.orgissa esitellään pitkälle tutkittua tietoa siitä kuinka syöpä, verisuoni- ja sydäntauti riskit, riski sairastua diabetekseen alentuvat alhaisen rasvan sisältävällä vegaani ruokavaliolla, sekä kuinka nämä sairaudet saatetaan tietyissä tapauksissa poistaa vaihtamalla ruokavaliota. Eli hieman pidemmälle pitäisi mennä kuin olette menneet kananmunat ja kala pois.

Käyttäjän HennaKuivila kuva
Henna Kuivila

Itse olen tutkinut asiaa myös terveyden kannalta ja todennut ihan maalaisjärjellä että jos ihminen tarvitsee toimiakseen tietyn määrän B12 vitamiinia ja eläinperäisiä rasvoja, silloin eläinproteiinia olisi hyvä ruokavaliosta löytyä. Itse en pidä nappien naukkailusta (koska en muista niitä syödä) vaan haluan saada ravinteeni ruokavaliostani. Me syödään kalaa yleensä korkeintaan kaksi kertaa viikossa, kanamunia harvemmin, ehkä parin viikon välein, mutta kuitenkin pyritään siihen että joka viikko tulisi jostain ne rasvat ja vitamiinit. Näissäkin asioissa on montaa eri koulukuntaa ja toiset asiantuntijat saattavat sanoa ihan päin vastaista mitä toiset, joten maalaisjärjellä me ollaan menty ja omaa kroppaa kuuntelemalla.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Vege vege. Sinä ja vegaanit syötte vähemmän lihaa, lihan kysyntä laskee ja kun kysyntä laskee niin hinnat laskevat. Nyt meillä lihan ystäville on paremmat mahdollisuudet syödä lihaa. Voimme syödä enemmän lihaa. Kiitos teille . Vege vege.

Käyttäjän HennaKuivila kuva
Henna Kuivila

Olipa taas loistava kommentti lihanystävältä :D

Toimituksen poiminnat